Lumikristallin blogi

Kaikki hyvin?

Perjantai 27.9.2024 - Katja

Minä olen nyt eilisestä asti puhunut ja puhunut, vielä lisää puhunut henkilön kanssa, joka oli päättää päivänsä eilen.  Se on muuten iso prosessi myös sille soittajalle, joka soittaa hätäkeskukseen tämmöisestä asiasta. Ja se on itselle iso asia, sillä olet luottamuksella kuunnellut asioita, joihin olet sanonut, että asiat jäävät meidän välisiksi. 

Olen onnellinen, että soitin henkilölle illalla, sillä hän oli tekemässä itselleen jotain. Kaikki oli siihen jo valmiina. Oli se sitten enkeli, hänen suojelusenkelinsä tai muu auttaja, niin jos aika ei ole vielä, niin tapahtuma estetään.

Pakko sanoa, että tämä yhteiskunta, sen päättäjät ovat ajaneet monet niin tukalaan tilanteeseen, että nähdään ainoana mahdollisuutena tehdä jotain itselle, että tilanne helpottaa. Herkimmille jopa sellaista, että ei oikeasti tunnu olevan mitään ulospääsyä. 

Olen onnellinen, että monen monen eilisen puhelun jälkeen soitin tälle ihmiselle hätäpäivystyspuhelun. Hätäpäivystäjä uskoi heti, että apua tarvitaan, ensihoitaja soitti tapahtumapaikalla, että "emme tiedä mikä on, kun emme saa potilaasta mitään irti, voitko selventää?" Selvensin, mutta sanoin myös, että luottamuksella kerrotut jutut, ne ovat luottamuksella ja niitä en kerro. 

Tämän tarinan julkaisen nyt, kun kuulin, että tämä henkilö on lähtenyt sairaalasta omin luvin, väkisin ei sairaalassa ilmeisesti pidetä, sillä sanomalla, että "tule aamulla juttelemaan". Hän ei aio mennä. Tälle henkilölle on tullut puolen vuoden sisällä lähes joka viikko viestiä tyyliin,  että tämä hakemuksesi hylätty, tässä sinulla on "hirrrmuisesti" ylijäämää, 30 lääkettäsi ei voida enää kelakorvata, eläkkeesi on liian iso,  kelataksisi raja on ylitetty, maksu sairaalasta, päivystyksestä  kotiin on 110 e + sairaalakulut. Aa... ruokaan ei ole rahaa, sinulla on ylijäämää, laskennallisesti, mutta ei todellisesti tietenkään, "heh".

Tämä on yksi tarina tämän hetken tilanteesta, joka monia ehkä koskettaa. K-juttu vaikutti ensin paljon, sitten tuli Ukrainan sota. Aina tulee joku juttu. Huomaa päivittäin, miten ilo on ihmisistä kateissa, huolet tulevat yöuniin, ei pysty antamaan ratkaisun avaimia itselle eikä  toisille.

Itsellä on viikonloppuna la-su kurssi, joka pitää pystyä opena viemään läpi. Eilen, kun oli akuutein vaihe päällä, niin huomasin muutamassa saamassani asiakkaan viestissä närkästystä kun kysyin, että sopiiko ensi viikolla, voidaanko katsoa myöhemmin. Osa ymmärsi, mutta heillä on itselläkin juuri nyt haasteita, paljon. On ollut kaikenlaista murhetta itselläkin.  Tosiasia on se, että koskaan ei voi tietää, että mitä ihminen, jota autat, tai jonka kanssa keskustelet, käy läpi. Et tiedä myöskään, että mitä tämän henkilön auttaja käy läpi. Hänellä on lisänä ne omat murheensa, jotka hän on tilanteessa painanut syrjään. On vain se tunnereaktiosi tässä hetkessä, kiukku ettei sinua ole huomioitu, ettei sinun asiaasi hoidettu... se on ok, sillä me kaikki olemme rakkaita, ainakin itsellemme meidän pitäisi olla sitä.  Meidän kuulluksi tuleminen, auttaminen mahdollisuuksien mukaan ovat tärkeitä. Pointti on se, että kysy jos voimavarasi riittävät siihen kysymykseen, että mitä toiselle kuuluu. Jos huomaat olevasi se, jolta kysytään apua, auta jos pystyt ja niinä hetkinä, kun olet toisessa auttamishetkessä kiinni, niin on ok sanoa, että enempään en nyt pysty. 

On ok ne rajat myös, jotka ovat vaikeita laittaa, jos aina on totuttu siihen, että olet se rajaton. ❤️

Elämää tämä vain on

Sunnuntai 8.9.2024 klo 14.21 - Katja

Työssäni on huippuhetkiä ne hetket, kun saan suullisesti taikka kirjallisesti viestiä, että oli ihana hoito, tunsin sellaista ja sellaista  kehossani... ne ovat niitä parhauksia. Samalla minulle on sanottu toisaalta, että älä julkaise sellaista taikka tuollaista... niin... minä ajattelen niin, että tämä kaikki on suurta teatteria, meillä on ne roolimme, oppiaksemme asioita, oppiaksemne sen, että mikään, ei mikään tässä ns. maailmassa ole oikeasti. Se oikea on jossain tuolla, kenellä missäkin. ❤️Miten reagoit, miten kohtaat ihmisen, miten elät, miten toimit... miten miten... SE on se tärkein. 

Muista, että tärkeintä on se, että mitä teetkin, tee se rakkaudella. ❤️ ja se, jolle sen rakkauden sydämen lähetät, hän ottaa sen vastaan tai sitten ei ota. Sinä kuitenkin olet sen rakkaussydämen lähettänyt. Se riittää.