Lumikristallin blogi

Kun puhelin hajoaa

Tiistai 25.3.2025 - Katja


Mietin sitä, että on tosi pelottavaa, kun olet sähköisistä apuvälineistä riippuvainen. Itse olen 1971 syntynyt ja silloin käytiin pankissa pankkikirjalla rahaa hakemassa. Itsellä oli Postipankin pankkikirja. Postipankki oli isoisän pankki. Poliisien pankki silloin. Sieltä sai kivoja tarroja ja Kultapossu- kerhon lehden.

Pankkitäditkin olivat kivoja. Se oli aikaa, jolloin nenä juuri ja juuri ylettyi tiskin päälle. Sieltä pankista sai välillä tikkarinkin. Tilit muuttuivat ajan kuluessa. 1990- luvun alussa piti kesätöissä pankissa "myydä" itsepalvelu-automaatteja.Ohjata ihmisiä asioimaan koneiden kanssa. Jokaisesta sopimuksesta sait kiitosta. Oli ihan kisa kesätyöläisten kesken. En tykännyt. Ei ollut nettipankkeja silloin vielä. Kuka tuntee Turkua, niin KOP- kolmiossa oli se uusi ja hieno itsepalvelupiste. Ei ole enää.

1990-luvun lopulla muistan kun vieläkin olin kesätöissä pankissa (ja nautin siitä ajasta, silloin sait jutella ihmisten kanssa. Se oli ihmisläheistä aikaa pankissa). Oli vielä tuolitkin tiskien edessä. Tosin jos olit töissä "otto, talletus, maksatus" - tiskillä, niin silloin ei ollut. Välillä piti esimiehen tulla selän taakse sanomaan, että nyt tämä toimihenkilö lähtee syömään. Silloin ei ollut vuoronumeroita. Ja asiakkaat jonottivat juuri sille tietylle ihmiselle siellä tiskin takana, josta tykkäsivät. Energiat kohtasivat. Purettiin niitä juttuja edellisen kohtaamisen jälkeen. Se oli mukavaa aikaa, mutta kehitys kehittyy tai miten se meni. Silloin vain suretti ne 90 v asiakkaat, jotka tulivat sen automaattikortin taikka pankkikortin kanssa siihen pankkitiskille ja kysyivät, että "miten tällä saa rahaa"? Mentiin yhdessä automaatille, mutta aina ei ollut sitä tunnuslukua.

Sitten itse vuonna 2025 miettii, että oispa se aika vielä, kun pyörittelit semmoisella puhelimella numeroita, siihen vastattiin jos oltiin kotona, ei vastattu jos ei oltu. Käytiin pankissa kun tarvis. Laskut laitettiin maksupalvelukuoreen ja niitä sitten naputeltiin tiskin takana, kun oli hiljaista. Ei sekään kyllä ollut ideaali tilanne, mutta joku välimaasto... Maailma muuttuu ja tämä on mielenkiintoista aikaa. Ja kaikki on täällä hyvin. Paitsi puhelin eli elämä ei toimi. Ja se on oikeasti pelottavaa, Pankkiin ei enää niin vain mennä...siihenkin tarvitaan... puhelinta.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini