Tässä on taas vierähtänyt aikaa viime kirjoituksesta. Hiljaiseloa on ollut kirjoitusrintamalla, mutta elämässä on kyllä sattunut ja tapahtunut koko kevään. Luulin jo puhdistaneeni elämäni juurta jaksain, mutta eipä se sitten  ollutkaan niin. Puhdistumista ja puhdistamista on tapahtunut niin omasta toimestani kuin muidenkin. Vaatekaapitkin on tämän kevään aikana käyty läpi, sillä aloitin keväällä kuntokuurin niin liikunnan kuin ruokavalionkin suhteen. On tuntunut tosi hyvälle kun peilikuva kertoo tuloksia tulleen.

Ihmissuhteissa on myös iso luuta lakaissut. Ihmisiä on poistunut elämästä, osa muukalaisiksi muuttuneina, jotka eivät enää ole halunneet askeltaa samaa polkua kanssani. Toivon, että nämä ihmiset löytävät sen oman onnellisen polkunsa. Autonikin on nyt päättänyt, että 18 ikävuotta on autolle paljon ja sitä sanoi katsastusmieskin. On ollut luopumisen ja sisäisen mietiskelyn aikaa monessa.

Hyviä asioita on tapahtunut myös paljon. Hyvillä mielin esimerkiksi tästä viikonlopusta. Vyöhyketerapian näyttö ja lopputyön esitys takana, odottaen nyt  heinäkuun päätösviikonloppua. Kaikessa on tärkeintä se miten asioihin suhtautuu, minkä asenteen ottaa. Päättääkö selvitä haasteista vai ryhtyykö marttyyriksi. Minä olen päättänyt selvitä kaikesta, olla kiitollinen haastavistakin asioista, tapahtumista ja ihmisistä, jotka ovat hyviä opettajiani. Vanha pitää aina aika ajoin tuulettaa nurkkia myöten, jotta uudella on tilaa tulla. Suursiivous on nyt tehty tältä erää ja radiossa soi Sillanpään kappale "Sinä ansaitset kultaa".